Väestönsuojat
Mikä on väestönsuoja ja koska se tulee rakentaa?
Väestönsuoja on osa suomalaista kokonaisturvallisuutta – lakisääteinen asia, joka on suunniteltu suojaamaan ihmisiä kriisi-, poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Monelle taloyhtiölle, yritykselle ja kunnalle väestönsuoja on velvoite, johon liittyy tarkat määräykset rakentamisesta, varustelusta ja kunnossapidosta. Samaan aikaan väestönsuoja on investointi, joka voi hätätilanteessa pelastaa ihmishenkiä sekä minimoida vahingot.
Nykyisessä maailman tilanteessa varautuminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Pelastuslaki määrittelee tarkasti, milloin väestönsuoja on rakennettava ja miten sitä tulee huoltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastuu väestönsuojan rakentamisesta ja ylläpidosta kuuluu kiinteistön omistajalle – olipa kyseessä taloyhtiö, yrityskiinteistö tai julkinen rakennus. Suojan kunto ei kuitenkaan ole vain lakiasia; se on osa tilojen vastuullista ja turvallista ylläpitoa.
Tällä sivulla kerromme selkeästi, mikä väestönsuoja on, miksi se on tärkeä, milloin se on pakollinen, mikä on väestönsuojan tarkoitus ja miten väestönsuojan käyttöönotto kriisitilanteessa tapahtuu. Samalla saat käytännön esimerkkejä ja tietoa siitä, miten ammattilainen voi auttaa varmistamaan suojan määräystenmukaisuuden ja käyttökunnon.
Mikä on väestönsuoja? 🛡️
Väestönsuoja on tila, jonka tehtävänä on suojata ihmiset esimerkiksi aseellisilta uhkilta, räjähdyspaineilta, rakennusten sortumiselta, kemiallisilta vaaroilta, säteilyltä sekä muilta poikkeusolojen riskeiltä. Suoja rakennetaan tiukkojen teknisten vaatimusten mukaisesti, ja sen rakenteiden, varusteiden ja laitteiden tulee kestää poikkeuksellisen suuria kuormituksia.
Lainsäädännöllinen tausta
Väestönsuojavelvoitteet perustuvat Pelastuslakiin (379/2011), joka ohjaa varautumista ja väestönsuojien rakentamista. Pelastuslain lisäksi tekniset vaatimukset määritellään sisäministeriön asetuksissa ja rakennusmääräyksissä.
Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava, kun:
• rakennuksen kerrosala ylittää 1 200 m² (asuinrakennukset)
• teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennus jos kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä.
• väestönsuojavelvoitteen piiriin kuuluvan rakennuksen käyttötarkoitus edellyttää suojaa (esim. teollisuusrakennukset, liikerakennukset)
• kiinteistö muodostaa suojattavan riskin tai sen käyttäjämäärä on merkittävä.
Väestönsuojan tarkoitus ei ole toimia varastona tai varatilana, vaikka sitä usein käytännön syistä käytetään siihen. Lain mukaan väestönsuojan tulee kuitenkin olla palautettavissa suojauskuntoon 72 tunnissa. Tämä 72 tunnin sääntö korostaa kunnossapidon ja huollon merkitystä.
Milloin ja kenelle väestönsuoja tarvitaan? 👥
Väestönsuojavelvoitteet koskevat laajasti erilaisia kiinteistöjä ja omistajia. Käytännössä väestönsuoja tulee rakentaa tai järjestää seuraavissa tilanteissa:
Taloyhtiöt ja isännöitsijät
Uudisrakentamisessa taloyhtiön on rakennettava väestönsuoja, jos kerrosala ylittää lakisääteisen rajan. Vanhemmissa taloyhtiöissä väestönsuoja on usein jo olemassa, mutta vastuu sen kunnossapidosta kuuluu taloyhtiölle ja isännöitsijälle.
Yleisiä taloyhtiöiden velvoitteita:
• väestönsuojan laitteiden vuosittainen tarkastus
• suodattimien ja venttiilien huolto
• tiiveysmittaukset
• suojan ryhmävaraukset ja merkitseminen
• asianmukainen varastointi, joka ei estä väestönsuojan käyttöönottoa.
Asukkaat
Yksittäisen asukkaan ei tarvitse itse huolehtia suojan ylläpidosta, mutta asukkaiden on noudatettava taloyhtiön ohjeita suojan käytöstä ja käyttäytyä kriisitilanteessa määräysten mukaisesti.
Yritykset
Yrityskiinteistöjen omistajat ovat vastuussa väestönsuojasta, jos rakennus kuuluu väestönsuojavelvoitteen piiriin. Yritysten tulee huolehtia siitä, että suoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja että henkilöstö saa tarvittaessa ohjeistuksen.
Yrityksille väestönsuoja on paitsi lakisääteinen velvoite myös osa vastuullista riskienhallintaa.
Kunnat ja kaupungit
Kunnalliset kiinteistöt, kuten koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja hallintorakennukset, kuuluvat rakentamisvelvoitteen piiriin, jos ne täyttävät Pelastuslain kriteerit. Kuntien tulee myös järjestää tiloissaan säännölliset väestönsuojien tarkastukset.
Väestönsuojan rakentaminen – mitä tulee huomioida? 🛠️
Väestönsuojan rakentaminen edellyttää erityisosaamista, sillä suojan rakenteiden tulee kestää räjähdyspaineet, sortumakuormat ja muut suojarakenteita koskevat vaatimukset. Suunnittelussa huomioidaan mm.:
• rakenteellinen kestävyys (seinät, katto, ovi, läpiviennit)
• ilmanvaihtojärjestelmät, suodattimet ja käsipumput
• varavoima ja valaistus
• tiiveys
• sisätilojen turvallinen käyttö kriisitilanteessa
Rakentamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikki laitteet ovat Pelastuslain edellyttämällä tasolla ja että suoja on käyttöönotettavissa määräajassa.
Väestönsuojan käyttöönotto – miten se tapahtuu? 🟢
Käyttöönotto tehdään poikkeusoloissa tai viranomaisen ohjeistuksesta. Väestönsuojan käyttöönotto sisältää seuraavat vaiheet:
suojan tyhjentäminen ja puhdistaminen
ilmanvaihtolaitteiden käyttöönottotarkastus
tiiveyden varmistus
varustuksen täydentäminen
ohjeiden antaminen suojan käyttäjille.
Käyttöönotto voidaan suorittaa vain, jos suoja on hyvässä kunnossa. Siksi säännölliset huollot ja tarkastukset ovat kriittisiä.
Seuraukset, jos väestönsuojaa ei ole tai sitä ei huolleta ⚠️
Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan väestönsuojasta. Jos velvoitteita ei noudateta, seuraukset voivat olla merkittäviä.
Turvallisuusuhat
Huoltamaton väestönsuoja ei välttämättä toimi poikkeusoloissa. Se voi johtaa:
• tiiveyden pettämiseen
• laitteiden toimimattomuuteen
• suodattimien tukkeutumiseen
• suojan käyttöönoton viivästymiseen.
Sanktiot ja määräykset
Pelastusviranomainen voi määrätä:
• korjausvelvoitteita
• käyttörajoituksia
• uhkasakkoja toistuvista laiminlyönneistä.
Viranomaisten tarkennettuja ohjeita löytyy pelastustoimi.fi-sivustolta.
Kiinteistön arvon lasku
Huonokuntoinen väestönsuoja vaikuttaa:
• turvallisuuteen
• kiinteistön tekniseen kuntoon
• myyntiarvoon.
Säännöllinen huolto on siis suoraan kiinteistön etu.
Usein kysytyt kysymykset ❓
Kuka saa huoltaa väestönsuojan?
Väestönsuojan huollon ja tarkastuksen saa tehdä vain koulutettu ammattilainen. Monet välineet, kuten suojausventtiilit ja varolaitteet, vaativat erityisosaamista ja testilaitteita.
Kuinka usein väestönsuoja tulee tarkistaa?
Suojan tarkastus tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. Lisäksi viranomainen tarkastaa määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä asiakirjasta, että suoja on huollettu ja tarkastettu.
Kuka vastaa väestönsuojasta taloyhtiössä?
Taloyhtiö ja isännöitsijä. Käytännön huollot teetetään ammattilaisella.
Pitääkö väestönsuoja pitää tyhjillään?
Suojaa saa käyttää varastona, mutta sen tulee olla tyhjennettävissä 72 tunnissa. Tavarat eivät saa estää laitteiden käyttöä tai kulkureittejä.
Voiko vanhaan taloyhtiöön rakentaa uuden väestönsuojan?
Kyllä, mutta se on teknisesti ja taloudellisesti merkittävä hanke. Usein taloyhtiöt valitsevat vaihtoehtoisia varautumiskeinoja.
Mitä varusteita väestönsuojassa tulee olla?
Vähintään:
• ilmanvaihtolaitteet ja suodattimet
• varavoima ja valaistus
• väestönsuojan ovi ja sulku
• ensiapuvälineet
• kuivakäymälät
• ohjeistus suojan käyttäjille.
Miksi valita 4Safety väestönsuojan huoltoon ja tarkastuksiin? ✅
4Safety on erikoistunut väestönsuojien huoltoon, tarkastuksiin ja varusteluun. Tarjoamme taloyhtiöille, yrityksille ja kunnille kokonaisvaltaisen palvelun, joka varmistaa, että väestönsuoja täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset ja toimii hätätilanteessa.
Palvelumme:
• väestönsuojan tarkastus ja huolto
• varusteiden uusiminen ja asennus
• tiiveysmittaukset
• raportointi, joka täyttää tarkastusvelvoitteet.
Tutustu myös palveluihimme:
• Väestönsuojan tarkastus
• Väestönsuojan tiiveyskoe
• Pelastussuunnitelma
4safety – turvallisuus alkaa osaamisesta.